Kuukausi: joulukuu 2018

Julkaistu

Kuka oli Naantalin kirkon alttarin viereen haudattu Johan Frisius?

Naantalin Taidehuone vanhan kaupungin venerannassa sijaitsee Friislä-nimisessä talossa. Naantalin kirkon huomattavin nykyaikaan 1600-luvulta säilynyt hautamuistokivi pääalttarin vasemmalla puolella on 1672 kuolleen Johan Frisiuksen (s. 1613) haudan kansikivi. Raisiossa sijaitsevat Friisilän koulu ja Friisilän verstaat.

Naantalin vietettyä 575-vuotispäiviään 2018 on ehkä kiinnostavaa tulla tietoiseksi mistä nämä Friis-alkuiset nimitykset tulevat ja kuka oli Johan Frisius.

Tässä jutussa kerron, että Naantalin Friiseistä ensimmäisenä mainitaan Magnus Friis, joka oli naimisissa Naantalin ensimmäisen pormestarin tyttären kanssa ja oli itsekin 1400-luvun puolivälin jälkeen joinakin vuosina Naantalin pormestari. Friislän tontti Naantalin rannassa oli aikanaan hänen pojanpoikansa Martin omistuksessa, samoin kuin Raision Tahvion tila, jonka lähellä sijaitsee nykyinen Friisilän koulu. Johan Frisius puolestaan oli Martin pojan tyttären mies.

Mutta miksi ihmeessä Johan Frisiuksen hautakiven kansi on edelleen Naantalin kirkossa? Kuka hän oli? Ja miksi hän ei nykyisin herätä juurikaan mielenkiintoa?

Vastaus löytyy tästä jutusta, jos jaksat sen lukea:

Kuka oli Naantalin kirkon alttarin viereen haudattu Johan Frisius

Julkaistu

Ah on olla Naantalissa, onnellista tosiaan!

Naantalin kaupunginvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Rönnholm toivotti vuonna 2017 presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion tervetulleeksi viettämään kesää Kultarantaan esittämällä heille alun W.F. Tallgrenin vanhasta runosta Muisto Naantalista. Runo alkaa sanoilla ”Ah on olla Naantalissa/onnellista tosiaan!”.

Kiinnostuin runosta ja yllättäen keväällä 2018 se ponnahti uudelleen esiin, kun perehdyin Anne Aschan-Janssonin avulla hänen isänsä, taidemaalari Erik Rauthovin Luonnonmaan Keitilässä maalaamiin tauluihin. Niistä yksi on nimeltään ”Elysee”. Taulu oli myös esillä Naantalin museossa pidetyssä Erik Rauthovin muistonäyttelyssä 2017 – 2018. Kun paikka Elysee mainitaan myös W.F. Tallgrenin runossa, ajattelin, että otanpa nyt selvää, mikä tämä runo oikein on, miten se liittyy Naantalin historiaan ja kuka oli W.F. Tallgren.

Asian selvittämistä motivoi myös se, että Naantalin Museoyhdistys ry elvytti Naantalin 575-vuotisjuhlaviikolla kylpylän historiaan liittyvien virkistysretkien perinteen järjestämällä 24.8. retken Rakkauden lähteelle Kultarantaan. Tuossa tilaisuudessa runon alkupuoli esitettiinkin (ks. kuva 1).

Mutta mistä runosta nyt onkaan kysymys? Se selviää jos jaksat lukea koko jutun tästä: Muisto Naantalista 1870.Rakkaudenlähde

 

 

 

 

Julkaistu

Akkujen merkitys kasvaa

Julkaisen tässä SET-hankkeessa Tapio Tuomen kanssa tekemäni selvityksen akkujen käytön tilanteesta Suomessa.

Smart Energy Transition –tutkimushankkeessa seurataan uusien energiateknologioiden kehitystä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia parantaa Suomen energiajärjestelmän toimintaa sekä tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vuoden 2017 aikana kävi ilmeiseksi, että akkujen ja laajemmin kaikkien energiavarastomuotojen tutkimusta tulisi hankkeessa mahdollisuuksien mukaan laajentaa hankkeen toisessa vaiheessa 2018 – 20 yhteistyössä muiden tutkimushankkeiden kanssa.

Jatka lukemista “Akkujen merkitys kasvaa”

Julkaistu

Unikekoja vai unilukkareita?

Wikipedian mukaan Unikeonpäivä, monissa maissa nimeltään seitsemän nukkujan päivä, on vanha kristillinen ja myös koraanin tuntema merkkipäivä, jolla muistettiin Efesoksen seitsemää unikekoa. Legendan mukaan he pakenivat 200-luvulla kristittyjä vainonnutta keisari Deciusta luolaan ja heräsivät vasta 200 vuotta myöhemmin maailman jo muututtua kokonaan toisenlaiseksi. Suomessa nykyajan tunnetuin unikeonpäivän vieton perinne on Naantalin Unikeonpäivä. Silloin julkistetaan valtakunnan virallinen Unikeko, joksi valitaan Naantalin hyväksi toimineita henkilöitä.

Unilukkariksi taas kutsuttiin ennen suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita pakolliseen jumalanpalvelukseen osallistujia. Myöhemmin unilukkari sanalle on annettu muitakin merkityksiä. Esimerkiksi Naantalin Kultarannassa kesäkautta viettävä nykyinen presidentti on joskus korostanut haluavansa tarvittaessa olla kansakunnan unilukkari, joka lyö keppiä pöytään, jos tärkeitä päätöksiä ei saada aikaiseksi.

Nykyisin tarvitsemme varmaan sekä yhteiseksi hyväksi toimivia unikekoja että ennen kaikkea aktiivisia unilukkareita, jotka herättävät meitä nostamalla esiin tärkeitä teemoja ja ajatuksia muutosten tarpeista ja mahdollisuuksista. Siksi olen antanut tämän Naantaliin kytkeytyvien juttujen sivun otsikoksi Unilukkarit Naantalissa.

Lue koko teksti: Unikekoja ja unilukkareita

Julkaistu

Jos pitäisi valita viivan ja värin välillä, valitsisin värin!

  • Ne, jotka tuntevat minut hyvin, tietävät, että keltainen on ollut värini vuodesta 1968. Kesäretkillä mukana ollut sadetakki oli nimeltään soleil. Taustapaperin keltainen on puolestaan hyvin lähellä siskoni yliopiston biokemian laitokselta vuonna 1969 tuoman testipaperin keltaista. Minulle rakkaaksi muodostunutta paperia on vieläkin tallella, mutta oikean keltaisen toistaminen valokuvan avulla tietokoneen näytöllä ei aivan tahdo onnistua. Kuvan väri on kuitenkin lähes oikea.

  • Kun vuonna 2011 mietin mitä uutta toimialaa ryhtyisin tutkimaan lämpöpumppujen ja sähköautojen rinnalla, valinta osui Suomessa silloin olemattomaan aurinkoalaan. En ollut varma sen menestyksestä Suomessa, mutta ajattelin, että se on ainakin oikean värinen. Käynnistimme sitten projektin Solar breakthrough in making in Finland 2012 – 2016. Projektin oli määrä olla viimeinen ennen eläkkeelle lähtöäni ja siksikin oli tärkeää palata oikeaan väriin. No, projekti ei jäänyt viimeiseksi, mutta läpimurto tapahtui oikeassa elämässä värikkään aurinkoisena kesänä 2015.