Kuuman juhannuksen 2019 geoterminen maaviilennys
Tutkimmeko harmittomia lillukanvarsia vai uhkaavia rakennemuutoksia?
Tätä kuvaa ottaessani Härmälänrotkolla Naantalin ja Maskun rajalla pohdin, osaammeko aina suunnata tutkimuksemme tärkeisiin rakennemuutoksiin vai päädymmekö vahingossa tutkimaan lillukanvarsia?
Mielipidekirjoitus lämmityksen päästöjen vähentämiseksi
Tapanani ei ole ollut kirjoittaa mielipidekirjoituksia sanomalehtien palstoille. Energiamurroksen edistämisen suhteen olen ollut muuten aktiivinen mm. twitterin kautta. Nyt kuitenkin kirjoitin lämpöpumppualan yritysten asiantuntijoiden avulla kerrostalojen lämmöntalteenottojärjestelmistä mielipidekirjoituksen, jonka HS julkaisi 28.4.2019.
Motiivini perustui kolmeen asiaa: lämmitys on keskeinen kysymys, jos halutaan vähentää päästöjä, valtaosa suomalaisista asuu kerrostaloissa ja kolmanneksi: tarvitaan konkreettisia ehdotuksia eikä yleistä marmatusta.
Jutun pointti on seuraava: kun suurissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on vaikeuksia puhdistaa kaikkea kaukolämmöntuotantoa, on järkevää panostaa energiatehokkuuteen.
Mitä vähemmän kulutetaan, sitä vähemmän on tarvis polttaa kivihiiltä, kaasua tai puuta.
Solar Breakthrough in Making 2012 – 2016 valmistumisensa prosessissa
Teresa Haukkala väitteli 26.4.2019 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa aurinkoenergian käyttöönoton etenemisestä Suomessa. Väitöskirjatyö alkoi 2011 osana silloin käynnistynyttä Solar Breakthrough in Making 2012 – 2016 projektia, jossa olivat alussa mukana Lovio, Sampsa Hyysalo, Teresa Haukkala ja Tea Lempiälä. Myöhemmin myös Heli Nissilä ja Eva Heiskanen. Ja 2014 alkoi edelleen jatkuva Karoliina Auvisen vetämä FinSolar-projekti (http://www.finsolar.net/).
Teresa Haukkalan väitöskirja löytyy osoitteesta: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/37503. Väitöskirjan koko otsikko on ”The wicked problem of a low carbon energy transition. Structure, agency and framing in the multi-actor process of solar PV deployment in Finland”.
Omalta kannaltani Teresan väitöskirjan tekee erityisen kiinnostavaksi se, että se omalla tavallaan vetään yhteen kokeamuksiamme edistää alan kehitystä käytännössä vuosina 2013 – 2018 (Suomen Lähienergialiitto ja FinSolar-hanke). Läpimurtohan tapahtui oikeassa elämässä 2015, mutta vielä on paljon kehitettävää. Tutkimuksen puolella muutama artikkeli ja yksi väitöskirjakin on vielä tekeillä.
Uusiutuva energia ohitti 2018 fossiilisen energian ensimmäisen kerran sitten 1962
Uuden energiatilaston mukaan uusiutuvan energian osuus oli vuonna 2018 Suomessa 37 % ja fossiilisen energian 35 %. Näin uusiutuva ohitti fossiilisen Suomessa ensimmäisen kerran sitten vuoden 1962. Kuvassa turve on laskettu mukaan fossiiliseen, koska sen CO2-päästöt myös lasketaan mukaan CO2-päästöihin. Siksi kuvassa fossiilinen ja turve vielä johtavat 40 %:n osuudella. Vihreä käyrä ohittaa kuitenkin mustan käyrän viimeistään vuonna 2020.
Fossiilien kausi lähenee vääjäämättä loppuaan. Mitä pikemmin, sen parempi.
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020 – 2030
Kävin tänään puhumassa Eduskunnan pikkuparlamentissa uusiutuvan energian kasvupotentiaalista Suomessa 2020 – 2030. Tilaisuuden järjestivät Suomen Lähienergialiitto ry, Bioenergia ry, Pienvesivoimayhdistys ry, Suomen Biokaasuyhdistys ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja paikalla oli paneelissa kansanedustajia ja sellaiseksi pyrkiviä. Toivottavasti sanoma menee perille: potentiaalia on ja se muuttuu myös todellisuudeksi kunhan fossiilien aseman heikentämistä lisätään päästökaupalla, veroin/tuin ja tarvittaessa myös ennakoivilla kielloilla.
Sivutavoite voisi olla, että Greta Thunberg malttaisi palata kouluun myös perjantaisin!
Esitykseni löytyy tästä: Lovio.Helsinki.14.3.2019.esitys
Auringon voitto Kazimir Malevitshin Mustasta neliöstä?
Malevitshin mustan neliön idea syntyi kesällä 1913 Uudellakirkolla, jossa hän kavereineen päätti alkaa valmistella mysteerioopperaa Voitto auringosta. Musta neliö ilmaantui sitten maailmaan oopperan ensiesityksessä Pietarissa 2.12.1913: “… näytöksen viidennessä kuvaelmassa aurinko katosi kokonaan ja näyttämötilassa vinottain riippuva neliö himmeni mustaksi.” (Joseph Kiblitsky kirjassa Kazimir Malevitsh venäläisessä museossa, Didrichsenin museo 2000).
Helsingin Sanomissa (8.9.2018) suprematisteista väitöskirjaa valmisteleva Antti Majava antaa ikoniselle taululle ekologisen, ilmastonmuutoseen liittyvän tulkinnan: “Teos hylkää auringon ja korvaa sen öljyllä tai kivihiilellä.”
Tulkinnan oikeutuksesta en ole varma, mutta kiinnostuin, kun hän vielä jatkoi: “Muutos parempaan voi lähteä taideteoksesta. Kuulostaa uskomattomalta, mutta näin Majava väittää. Hän odottaa tämän ajan Mustaa neliötä”, kirjoittaa Mikko-Pekka Heikkinen. Majava huudahtaa: “Odotan teosta, joka kuvaa maailmaa, jossa olemme, kenties sellainen pystyisi viime hetkellä kääntämään meidät tuhon porteilta.”
Taiteen muutosvoimasta voi olla epävarmempikin, mutta varmuuden vuoksi tein oheisen pienen sormiharjoitelman kääntämällä Malevitshin päälaelleen. Täytyy miettiä miten sitä kehittäisi paremmaksi ikoniksi.
Ilmastokeskustelu 30 vuotta sitten ja nyt
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu muuttaa helmikuussa Otaniemeen. Tavaroita pakatessani löysin uudelleen 30 vuoden takaisen Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen, jossa tiedetoimittaja Timo Paukku kirjoittaa globaaleista ongelmista. Artikkeli tuli minulle tuolloin sopivaan aikaan ja sysäsi aloittamaan omat ilmasto- ja energiatutkimukseni.
Artikkeli on edelleen ajankohtainen. Globaalit kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna ennätyksellisen korkeat, vaikka kehityssuunnan muuttamisesta on puhuttu jo 30 vuotta. Suomen tilanne on parempi, mutta paljon on meidänkin tehtävä, jotta Greta Thunberg malttaisi palata kouluun myös perjantaisin.
Tässä tarkempia muistikuvia vuodelta 1989: 1989teksti
Tarvetta energiasektorin päästöjen vähentämisen kiihdyttämiseen on!
Kävin puhumassa Suomen energiatulevaisuudesta 10.1.2019. Energiamurros etenee esitettyjen uusien tilastotietojen valossa, mutta päästöjen kannalta kuitenkin hitaammin kuin olisi toivottavaa. Onneksi on yleisesti tunnustettu, että nyt pitää tehdä enemmän ja nopeammin. Tavoitteita ollaan kiristämässä, mutta vastaavasti pitää kiristää toimenpiteitä. Toimenpiteitä odotetaan EU:lta, uudelta hallitukselta ja eduskunnalta, yrityksiltä ja myös tavallisilta kansalaisilta. Itse lopetan punaisen lihan syömisen ja toteutan lentämisen radikaalin vähentämisen.
Käyttämäni slidet päivitettynä uusilla tiedoilla 22.1.2019 löydät tästä: Lovio.Helsinki.22.1.2019
Akkujen merkitys kasvaa
Julkaisen tässä SET-hankkeessa Tapio Tuomen kanssa tekemäni selvityksen akkujen käytön tilanteesta Suomessa.
Smart Energy Transition –tutkimushankkeessa seurataan uusien energiateknologioiden kehitystä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia parantaa Suomen energiajärjestelmän toimintaa sekä tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vuoden 2017 aikana kävi ilmeiseksi, että akkujen ja laajemmin kaikkien energiavarastomuotojen tutkimusta tulisi hankkeessa mahdollisuuksien mukaan laajentaa hankkeen toisessa vaiheessa 2018 – 20 yhteistyössä muiden tutkimushankkeiden kanssa.