”Ei! Emme enää ole holoseenissa vaan antroposeenissa!”, kerrotaan hollantilaisen kemian nobelisti Paul Crutzenin huudahtaneen vuonna 2000 Kansainvälisen Geosfääri-biosfääri-ohjelman maailmankonferenssissa Meksiko Guernavacassa. Pian tämän jälkeen Crutzen esitti ehdotuksensa uudesta geologisesta epookista laajemmalle tieteelliselle yleisölle. Antroposeeniehdotuksen mukaan ihmisvaikutus maapallojärjestelmän toimintaan on niin merkittävä, että ihmiskunnasta on tullut suuriin luonnonvoimiin, kuten asteroideihin tai maanjäristyksiin, vertautuva voima. Ihmiskunnan seurauksena maapallo on sysätty edellisestä geologisesta epookista, holoseenista, ihmisen aikakauteen, antroposeeniin.”
Näin Tero Toivanen ja Mikko Pelttari tiivistävät artikkelissaan (Tiede & edistys 1/2017, 7) vastauksen kysymykseen Mikä ihmeen ihmisen aika? Ihmisen vaikutus tai tarkemmin sanottuna monien erilaisten ihmisten ja yhteiskuntien yhteisvaikutus on saavuttanut mittasuhteet, joihin sisältyy ihmislajin oma lukumääräinen menestys nykyiseen 7,7 miljardiin ihmiseen, ilmastonmuutos, ydinkokeiden jäljet, maaperän muokkaukset, metsien raivaaminen jne. jne.
Tiede & edistyksen saman numeron pääkirjoituksessa Tero Toivanen ja Ari Korhonen kertovat, että jo vuonna 1873 italialainen geologi Antonio Stoppani ehdotti, että nykyinen aika tulisi nimetä ihmisen mukaan. Entisenä pappina hän oli kuitenkin sitä mieltä, että ihmisen ajan alku tulisi ajoittaa jo ”ihmisen luomiseen”. Nykyisessä tieteellisessä keskustelussa ihmisen ajan alku ajoitetaan usein maanviljelyksen alkuun tai vielä useammin teollisen vallankumoukseen, joka käynnistyi 1700-luvulla, kiihtyi 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla globaalisti ja saavutti 2000-luvun alussa sellaiset mittasuhteet, että ihmisen ajan alkamisesta alkaa olla riittävästi luonnontieteellistä näyttöä.
Onko siis ihmisen aika alkanut ja jos niin mitä se tarkoittaa? Lue lisää tästä: Ihmisenaikateksti
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
